3.12.2017

NETFLIX, KULMIEN LAITTO JA TÄYSI RENTOUTUMINEN

Mulla on ollut aivan tajuttoman rauhallinen viikonloppu (okei kävin perjantaina ulkona, mutta otin kyllä sielläkin melko rauhallisesti). Tällasten viikonloppujen jälkeen on oikeesti kiva palata arkeen ja kaikkeen kiireeseen, kun olo on täysin levännyt eikä lainkaan stressaantunut. Oon nyt lukion aikana huomannut, kuinka tärkeetä lepääminen todella on. Jos mä ensin vedän arjen aivan hirveässä kiireessä ja stressissä ja sen jälkeen rellestän koko viikonlopun, oon huomannut että seuraava viikko onkin sitten aivan tajuttoman raskas. Kun ottaa rauhallisesti ja pysähtyy välillä katsomaan jotain sarjaa tai leffaa viikonlopuksi, niin arkeen ja pieneen kiireeseen on kiva mennä.
Mun viikonloppu kiteyty lähinnä Netflixiin ja viltin mutkassa makoiluun. Tämmöset koti-viikonloput on aivan loistava tapa ladata vähän akkuja ja rentoutua. Katoin miljoonannen kerran Frendit loppuun ja alotin Gossip Girlin uudestaan. En edelleenkään osaa ihan päättää, että tykkäänkö mä siitä sarjasta vai en.. Oon harvoin tommosien teini-draama-rakkaus sarjojen fani, mutta joku siinä on mikä pistää mut kattomaan sitä silti. Kaikesta huolimatta en kuitenkaan oo vielä koskaan saanu katottua sitä loppuun.

Uskon että jokasella teistäkin on niitä all-time-favorite sarjoja joihin ei koskaan kyllästy, ja niin on mullakin. Ensimmäisenä mieleen tulee Sex and the city, Frendit ja How I met your mother. Näihin mä en vaan koskaan kyllästy, vaikka kuinka monta kertaa katsoisin ne läpi. Mä tykkään tosi paljon tollasista hömppä sarjoista, joiden seuraaminen ei vaadi liian kovaa paneutumista ja jokasen lauseen tarkkaa kuuntelemista. Tykkään seurata sarjoja niin, että pystyn siinä sivussa tekemään vähän muutakin kuin vain tiirailla ruutua. Usein mä esimerkiksi siivoan samalla kun katson jotain sarjaa (se on muuten tosi mahtavaa, suosittelen kokeilemaan!)
Kävin tänään myös - ikään kuin vahingossa - nyppimässä ja värjäämässä mun kulmat. Olin nimittäin eräässä tapahtumassa, jossa tää kaikki tehtiin vaan kymmenellä eurolla! Mä oon sellainen ihminen, että pelkään kipua aivan mielettömän paljon, ja tän takia en oo myöskään uskaltanut varata aikaa kulmien värjäykseen ja nyppimiseen, vaikka todellakin oli tarvetta sille! Nyt kun tää koko hoito vaan tavallaan käveli mua vastaan, niin mun oli mahdotonta olla käyttämättä sitä tilaisuutta hyväksi. Enkä muuten oo katunut hetkeäkään. Mulle tulee aina todella raikas ja hyvä olo, kun käyn esimerkiksi kasvohoidoissa, kampaajalla tai vaikka ihan kulmien laitossa. Tää todellakin oli hieno lopetus mun viikonlopulle :-)

10.5.2017

TERVEISIN KIIREINEN VIIKKO


Tällä ja viimeviikolla mulla on ollu kauheesti kaikkee mahollista mietittävää ja aivan hillitön kiire joka paikkaan. Mun on kirjaimellisesti pitänyt olla jopa kolmessa paikassa samaan aikaan viime viikolla. Jos joku päivä ei oo koetta, niin sitten on jokin muu akuutti asia, jonka vuoksi mun stressitaso on pilvissä ja mielenkiinto kaikkeen aivan nollissa. Tässä mä tälläkin hetkellä yritän toisella välilehdellä vääntää mun äikäntehtävää, joka pitäis olla ennen ensi viikkoa siinä kunnossa, että sen vois palauttaa. Mä oon tässä lähiaikoina huomannut olevani melko huono toimimaan paineen alaisena, vaikka toista luulin tähän asti. Yleensä mä toimin kaikkein parhaiten paineenalaisena, mutta nyt jostain syystä mikään ei tunnu sujuvan ollenkaan. Kusen kaiken silleen sopivasti, mutten mitään ihan täysin. 

Viimeviikonloppuna mä olin oikeastaan kokoajan liikkeellä. Mun isosisko tuli käymään, ja siinäpä se sitten menikin lähinnä autossa istuessa tai muuten kaupungin pinnassa ollessa. Huilasin mä kuitenkin sen verran, että tehtiin aivan törkeen hyviä täytettyjä paprikoita ja katottiin Vain elämää, koska - siis herrajumala - Robinin päivä!! Oli muuten ihan hyvä.

Tänään mä olen laskenut melkein neljä tuntia matematiikan geometriaa ja erilaisia pinta-aloja, ja musta tuntuu etten silti pääse huomenna olevaa koetta läpi. Lisäks mä oon tänään suoriutunut maantiedon kokeesta ja aivan mielettömästä pääkivusta. Mä juttelin pitkästä aikaa kunnolla mun läheisempien ystävien kanssa monta tuntia ja ruokkiessa mun koiraa mä sain haavan pohkeeseen kun se vähän innostui liikaa. Tänään mä myös ajattelin vielä lähtee lenkille ja katsoa MM-jääkiekkoa, vaikkei se nyt kovin kivaa katottavaa olekkaan. 

Koirasta puheenollen - tässä on Mytty.


 Mytty on 9 vuotta vanha sekarotunen, ihmisrakas koira, jossa on pumia ja lapinkoiraa. Tää koira on ollu läsnä yli puolet mun elämästä ja en vois enää kuvitella elämääni ilman sitä. (Vaikka mä välillä kärsin vähän sen innostuessa liikaa :D) Mytty on tosi ystävällinen ja lempee koira jonka ansiosta mä olen paitsi piristyny, myös alkanut liikkumaan vähän aiempaa enemmän. Mä en varsinaisesti oo mikään koirarakas ihminen, mutta Mytty on onnistunu tunkeutumaan mun kovan (kissarakkaan)kuoren läpi ja oon tullut siihen tulokseen, että se on ihan okei. Tosin siitä on vaan tosi vaikee saada onnistuneita kuvia, koska nääkin on tosi epäonnistuneita, ja jouduin huijaamaan että mulla on makupala kädessä, jotta se ois ees vilkaissu kameraan.. :D Lisäks mun kamera ei jotenkin tahdo tarkentaa tommoseen karvamöllykkään. 


Muuten, pieni vinkki teille; jos teitä stressaa aivan mielettömästi, niin pitäkää teidän rutiineista kiinni! Mun pakollisin rutiini on katsoa joka aamu uutiset, ja tän näinkin pienen asian ansiosta mä oon pysyny henkisesti kasassa. Ilman tätä mä oisin varmaan jo lähempänä mielisairaalaa ku ylioppilastutkintoa (joka sekin on vielä aivan hirvittävän kaukana).


2.5.2017

PIENI URAKANPOIKANEN


Tiedättekö sen tunteen, kun saatte vihdoin aikaiseksi jotain, mikä teillä on pitänyt tehdä jo tosi pitkään? Mä tiedän, ja mulla oli juuri tää tunne tänään. Mun on siis pitänyt siivota mun huone perinpohjaisesti jo jonkin aikaa, ja tänään mä vihdoin tein sen. Siivosin aivan kaiken ja aivan joka puolelta. Nyt on muuten todella aikaansaanut olo!

Oon aina ollu tosi epätyytyväinen mun huoneeseen sen seinien värin ja huonon kunnon takia. Lisäks mun huone on melko pieni. Ja tässä kun mä vanhempien nurkissa asustelen, niin ei aivan kaikesta oletettavasti saa päättää ihan itse :D Mutta onneksi kuitenkin mun omasta huoneesta, koska mulle sisustaminen on ollu pienestä asti semmonen asia, mistä mä oon tykänny. Tavallaan se on samalla ollu tapa ilmasita mua itteäni, sillä mun huone on mun iän myötä kokenut jos jonkinlaisia muutoskia ja - aivan kuten mäkin - se on joskus näyttäny melko mielenkiintoselta..


Tänään mä kuitenkin lopullisesti kyllästyin mun huoneeseen ja ajattelin, että nyt tähän tulee muutos. Mä siistin mun kaapit, vaihdoin vähän järjestystä, siivosin mun pöydät, vaihdoin lakanat ja järjestelin mun vaaterekin. Ja voin sanoa, etten hetkeen oo ollu näin ylpee siitä, että oon saanu jotain aikaan! Täällä huoneessa on jotenkin aiempaan verrattuna paljon mukavempi olla, ja tää näyttää nyt enemmän multa. Tän voi tunnistaa mun huoneeksi ja tässä näkyy mun kädenjälki.

Mulla on itsessään melko huono mielikuvitus, mutta sisustus on joku sellainen asia, johon mä haluan panostaa ja jossa mä tykkään käyttää omaa mielikuvitustani. Mulla tekis aina hirveesti mieli ostella ja jopa tehdä mun huoneeseen kaikkia ihania kalusteita ja yksityiskohtia, mutta harmittaa vaan että tää mun huoneen pieni koko tulee aina vastaan.. Oon jo onneksi Eeviä varoitelllut, että kun me yhdessä asutaan niin mä kontrollifriikkiyteni vuoksi oon todella tarkka meidän sisutuksesta. :D


Mä rakastan valkoisen, harmaan ja metallin eri sävyä ja se näkyy myös mun huoneessa. Mä oon aina ollu tosi vaalea ihminen sisustuksen suhteen (jos näin siis voi sanoa :D) ja mun huoneessa on aina ollu tosi paljon valkosta. Jotenkin mun mielestä valkoiset huonekalut on helppo ja ennen kaikkea varma valinta, kun niiden ympärille on sitten helppo lähteä sisustamaan ja tekemään erilaisia kokonaisuuksia yksityiskohtien ja joidenkin veikeiden värien avulla.


Toki tää mun mielipide varmasti tulee iän kautta muuttumaan luultavasti melko radikaalistikin, mutta juuri nyt tuntuu tältä, ja tää on tällä hetkellä mulle se paras mahdollinen sisustustapa. Oon ilonen siitä, että viihdyn mun huoneessa nyt niin paljon paremmin kun ennen tätä siivousta, ja se on mulle tärkeetä, koska mä tykkään olla kotona ja omissa oloissani, ja siihen mun oma huone on se paras mahdollinen vaihtoehto.