10.5.2017

TERVEISIN KIIREINEN VIIKKO


Tällä ja viimeviikolla mulla on ollu kauheesti kaikkee mahollista mietittävää ja aivan hillitön kiire joka paikkaan. Mun on kirjaimellisesti pitänyt olla jopa kolmessa paikassa samaan aikaan viime viikolla. Jos joku päivä ei oo koetta, niin sitten on jokin muu akuutti asia, jonka vuoksi mun stressitaso on pilvissä ja mielenkiinto kaikkeen aivan nollissa. Tässä mä tälläkin hetkellä yritän toisella välilehdellä vääntää mun äikäntehtävää, joka pitäis olla ennen ensi viikkoa siinä kunnossa, että sen vois palauttaa. Mä oon tässä lähiaikoina huomannut olevani melko huono toimimaan paineen alaisena, vaikka toista luulin tähän asti. Yleensä mä toimin kaikkein parhaiten paineenalaisena, mutta nyt jostain syystä mikään ei tunnu sujuvan ollenkaan. Kusen kaiken silleen sopivasti, mutten mitään ihan täysin. 

Viimeviikonloppuna mä olin oikeastaan kokoajan liikkeellä. Mun isosisko tuli käymään, ja siinäpä se sitten menikin lähinnä autossa istuessa tai muuten kaupungin pinnassa ollessa. Huilasin mä kuitenkin sen verran, että tehtiin aivan törkeen hyviä täytettyjä paprikoita ja katottiin Vain elämää, koska - siis herrajumala - Robinin päivä!! Oli muuten ihan hyvä.

Tänään mä olen laskenut melkein neljä tuntia matematiikan geometriaa ja erilaisia pinta-aloja, ja musta tuntuu etten silti pääse huomenna olevaa koetta läpi. Lisäks mä oon tänään suoriutunut maantiedon kokeesta ja aivan mielettömästä pääkivusta. Mä juttelin pitkästä aikaa kunnolla mun läheisempien ystävien kanssa monta tuntia ja ruokkiessa mun koiraa mä sain haavan pohkeeseen kun se vähän innostui liikaa. Tänään mä myös ajattelin vielä lähtee lenkille ja katsoa MM-jääkiekkoa, vaikkei se nyt kovin kivaa katottavaa olekkaan. 

Koirasta puheenollen - tässä on Mytty.


 Mytty on 9 vuotta vanha sekarotunen, ihmisrakas koira, jossa on pumia ja lapinkoiraa. Tää koira on ollu läsnä yli puolet mun elämästä ja en vois enää kuvitella elämääni ilman sitä. (Vaikka mä välillä kärsin vähän sen innostuessa liikaa :D) Mytty on tosi ystävällinen ja lempee koira jonka ansiosta mä olen paitsi piristyny, myös alkanut liikkumaan vähän aiempaa enemmän. Mä en varsinaisesti oo mikään koirarakas ihminen, mutta Mytty on onnistunu tunkeutumaan mun kovan (kissarakkaan)kuoren läpi ja oon tullut siihen tulokseen, että se on ihan okei. Tosin siitä on vaan tosi vaikee saada onnistuneita kuvia, koska nääkin on tosi epäonnistuneita, ja jouduin huijaamaan että mulla on makupala kädessä, jotta se ois ees vilkaissu kameraan.. :D Lisäks mun kamera ei jotenkin tahdo tarkentaa tommoseen karvamöllykkään. 


Muuten, pieni vinkki teille; jos teitä stressaa aivan mielettömästi, niin pitäkää teidän rutiineista kiinni! Mun pakollisin rutiini on katsoa joka aamu uutiset, ja tän näinkin pienen asian ansiosta mä oon pysyny henkisesti kasassa. Ilman tätä mä oisin varmaan jo lähempänä mielisairaalaa ku ylioppilastutkintoa (joka sekin on vielä aivan hirvittävän kaukana).


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti